Vyökokeista
Karatessa vyökokeet kuuluvat olennaisena osana kehityksen mittaamiseen kuuluvaan prosessiin.
Vyökokeiden perimmäinen tarkoitus on varmistaa kehittymisen eteneminen oman tyylisuuntakohtaisen organisaation tavoitteiden mukaisesti. Siten, että askel askeleelta harjoitellaan vaikeampia asioita. Mitä enemmän yhteisössä on harrastajia, sen enemmän vyöasteilla pystytään jaottelemaan harrastajia omiin ryhmiin ja suunnittelemaan harjoitusten kulku tasovaatimusten mukaisesti.
Perinteisesti Euroopassa Shotokan-organisaatioissa on käytössä 9. kyun värivyöasteikko (9. kyu – 1. kyu) ja dan-asteikko on kauttaaltaan samassa linjassa 1–10 dan.
Historiaa vyöasteista sekä Japanista että Suomesta
Alun alkaen vyöarvot eivät kuuluneet Okinawalla Toudi (myöhemmin karate) -harjoitteluun. Vyöarvot ja dan-arvot tulivat mukaan vasta karaten siirtyessä Japanin pääsaarille ja sen liityttyä budo-lajien joukkoon, judon, kendon, iaidon ym. mukaan. Tässä vaiheessa myös karate otti käyttöön vyöarvot. Huomionarvoista on, että Shotokan-karaten isänä pidetylle G. Funakoshille annettiin 5. dan vyöarvo, joka olikin hänellä loppuun asti. (Postuumisti hänelle myönnettiin 10. dan arvo.)
Suomeen rantautuessa 70-luvulla Shotokan-karatessa oli yleisesti käytössä 9. kyun systeemi. Suomen karateliiton vaikutuksesta 80-luvulla moni Shotokan-seura luopui 9. kyun järjestelmästä ja otti Karateliiton suosiman 6. kyun järjestelmän käyttöön, kyseinen järjestelmä oli kopioitu suoraan judosta karateen. Tänä päivänä moni karateliittoon kuuluva Shotokan-seura on palannut käyttämään vanhempaa 9. kyun systeemiä, joka on yhteneväinen kansainvälisten organisaatioiden, kuten HDKI ja JKA kanssa. Näin ollen kansainvälisillä leireillä ja kilpailuissa Suomi ei erotu joukosta omana kummajaisena vyöarvojensa kanssa.
Rinkusukanissa on käytössä 9. kyun systeemi, jossa valkoinen vyö on 9. kyu, sitä ei erikseen suoriteta, vaan sen saa karaten aloitettaessa ikään kuin automaattisesti. Ensimmäinen suoritettava vyöarvo on 8. kyu keltainen, jota seuraa 7. kyu oranssi, 6. kyu vihreä, 5. kyu toinen vihreä, 4. kyu sininen, 3. kyu ruskea, 2. kyu toinen ruskea ja 1. kyu kolmas ruskea. Tämän jälkeen tulevat dan-arvot.
1. dan on ensimmäinen mustan vyön arvo. HDKI-järjestelmässä ja Rinkusukanissa dan-arvot suoritetaan yksinomaan kansainvälisillä leireillä dan-lisenssin omaaville senseille. HDKI-organisaatiossa 6. dan arvo on viimeinen, joka suoritetaan vyökokeissa, sen jälkeiset dan-arvot myönnetään organisaation toimesta sen määrittelemien kriteerien pohjalta. Vyökokeiden kulku, aikamääritteet mm. dan-arvojen osalta kerrotaan HDKI.org-sivustolla ja koskevat kaikkia organisaation seuroja ja harrastajia.
Vyökoemaksut
Rinkusukanissa ei peritä keltaisen vyön vyökokeesta maksua. Se kuuluu alkeiskurssin hintaan. Muuten värivöiden vyökokeista peritään 10–20 euron maksu vyöarvosta riippuen, maksu maksetaan seuran tilille, ei vyökokeen pitäjälle. Dan-arvojen maksut määräytyvät erikseen määrätyn julkisen protokollan mukaisesti (hdki.org). HDKI-organisaatiossa dan-koemaksu maksetaan vyökokeen pitäjälle, vyökokeen vastaanottaja maksaa itse läpi menneestä dan-kokeesta HDKI-organisaatiolle 100 euron rekisteröintimaksun, tätä maksua vastaan vyökokeen läpäissyt karateka saa oman dan-diplominsa päämajasta.
Vyökokeiden filosofia
Lyhyt kuvaus, miten itse näen karkeasti ottaen eri vyöarvojen suhteet omaan harjoitteluun.
Keltainen vyö, sitoudut alkeiskursseihin ja osallistut keskittyneesti valtaosaan kurssin harjoituksista, mikäli sinulla ei ole vakavia liikuntarajoitteita, on lähes automaatio, että läpäiset kokeen.
Oranssivyö, sitoudut edellisen tapaan valtaosaan viikoittaisista harjoitteista ja noin 6 kk jälkeen osallistut vyökokeeseen ja läpäiset sen.
Ensimmäinen vihreä, kun edellä 6 kk jälkeen läpäiset sen, ja sama toistuu toisen vihreän kohdalla.
Sininen vyö, olet osallistunut minimissään 8 kk ajan valtaosaan seuran tarjoamista harjoituksista, olet käynyt kenties kilpailemassa ja osallistunut organisaation tai ulkopuolisille karateleirille, jopa useammalle. Olet edennyt vaatimusten mukaisesti ja harjoitellut myös omatoimisesti. Läpäiset vyökokeen.
Ensimmäinen ruskea vyö, olet harjoitellut valtaosan seuran harjoituksista noin vuoden sinisen saamisesta, olet kuten yllä osallistunut leireille, kilpailuihin, harjoittelet myös omatoimisesti ja olet kenties ollut apuvalmentajana peruskurssilla ja tutkit karatea jo enemmän henkilökohtaisena asiana, miten mikäkin tekniikka soveltuu omaan kehoon ja osaat varioida tekniikkaa itselle soveltuvasti.
Toinen ruskea, kuten yllä, ja olet tutkinut enemmän karatea oman itsenäisen harjoittelun kautta, osallistunut useammalle leirille ja eri valmentajien opetukseen, ymmärrät eri tulkintoja ja karaten olevan henkilökohtaista taidetta. Edellisestä vyökokeesta on kulunut noin vuosi minimissään.
Kolmas ruskea eli 1. kyu, kuten aiemmat, sekä olet hyvällä teknisellä tasolla ja osaat ulkoa kihon katan, Heian-katat sekä Tekki shodan -katan sekä sinulla on ensimmäinen nimi ns. kata hallussa. Läpäisty 1. kyun testi hyvillä arvosanoilla tarkoittaa, että sen jälkeen olet valmis puolen vuoden sisällä myös dan-kokeeseen.
Käytännössä HDKI-karatessa Rinkusukan seurassa on mahdollista suorittaa ensimmäisen danin musta vyö -arvo noin 5–6 vuoden sisällä karaten aloittamisesta, edellyttäen, että yllä mainittu polku toteutuu. Karaten musta vyön arvo ei ole rakettitiedettä, se on mahdollista lähes kaikille. Toki nuorella iällä aloitettu harrastus mahdollistaa nopeamman fyysisen kehittymisen, mutta ei kuitenkaan poissulje etteikö vanhemmalla iällä aloitettu karateharrastus voisi johtaa dan-tason vyöarvoon.
Dan-arvoissa kehittyminen
Ensimmäisen dan-arvon jälkeen karate muuttuu paljon enemmän ulkoisten tekniikoiden osaamisen suhteen sovellettavaksi kehittämiseksi. Tietenkin ensin on hallittava perusasiat oikein, niin kuin Shotokan-taiteessa peruskaava menee, kyse on kuitenkin määrätystä taiteen suunnasta (Shotokan) ei yleismaailmallisesta kamppailutaiteesta. Riippuen kuitenkin seurasta ja valmentajista, pystyvätkö he tuottamaan sinulle riittävästi eväitä henkilökohtaiseen kehittymiseen, käytännössä asiat vain menevät niin, että kaikki oppi ei enää saavuta henkilökohtaisella tasolla sinua valmiiksi pureskeltuna pakettina, vaan joudut tekemään todella paljon itsenäistä työtä ja sitoutumaan prosessiin entistä enemmän, ei riitä että käyt harjoituksissa pari kertaa viikossa ja toivot, että kehittyisit riittävästi näin. Dan-arvoissa eteenpäin meno on nimenomaan sitoutumista omaan kasvuprosessiin, ja prosessiin sitoutuminen tarkoittaa sitä, että tutkit ja harjoittelet Shotokan-taidetta laaja-alaisesti ohjattujen harjoitusten lisäksi. Käytännössä ilman leirejä ja seminaareja se on haastavaa, joskus jopa mahdotonta.
HDKI-karatessa vyöarvot suoritetaan vyökoemaisesti aina 6. dan -arvoon asti, joka myös tarkoittaa sitä, että siihen asti tekninen tekeminen ja prosessin kehittäminen myös fyysisellä tasolla tulisi olla mahdollista. Karate ei muutu fyysisestä harrastuksesta järjestötoiminnaksi ylemmilläkään dan-arvoilla, vaan vaatii jatkuvasti fyysistä tekemistä ja harjoittelemista. Karate ja etenkin Shotokan-taide on atleettinen harrastus, vaikkakin osaaminen jalostuu ajan saatossa niin, että et enää käytä turhaa fysiikkaa silloin, kun pystyt tekemään jonkun asian paremmin vähemmällä voimalla.
Karatessa kokonaisvaltainen kehittyminen ei tapahdu kotisohvalla videoita selaillen, vaan fyysisesti harjoitellen. Karaten vyöarvot eivät siis ole itsetarkoitus, vaan prosessin ulkoinen väline ja apukeino osallistuttaa yksilö jatkuvaan kehittyvään prosessiin.
Vaikka karate on vain harrastus, niin monelle ylemmälle vyöarvolle se on elämäntapa, joku juoksee koko ikänsä maratoneja jokaisella mantereella, toinen pelaa tennistä vielä 80-vuotiaana jne. Yhtä lailla karate voi olla elämäntapa ja tapa liikuttaa itseä fyysisesti myös iän karttuessa. Karate ei siis ole kertakäyttötuote, joka loppuu tietyssä iässä tai kun fyysiset ominaisuudet alkavat heiketä, karate on tapa kehittää omaa fysiikkaa olosuhteita ja ikää vastaavaksi taidoksi ja muuttaa omaa tekemistä iän karttuessa, → oivaltaa asioita.
Kirjoittanut: Karate ope Miika, Rinkusukan karate HDKI Finland